
Elämäni aikaisemmin.. Tarina perheväkivällasta selviytymisestä...
Minä
Rohkea yksinhuoltaja, yrittäjä, uraäiti. Niin voimakkaita sanoja. Jonkun mielestä kaikkea muuta kuin mitä äidin kuuluisi olla.
Mä yritän parhaani. Enempään en voi. Toivottavasti mä riitän. Olisin halunnut ihan toisenlaisen elämän. Tämän mä nyt sain. Teen kaikkeni että voin tarjota pojalleni parempaa. Mä uskon hyviin asioihin vieläkin, uskon ihmisten hyvyyteen, uskon rakkauteen. Mä uskon muhun.
Mä olen ansainnut parempaa.
Kukaan ei ansaitse elämää pelossa.
Ehkä mä siksi olenkin nykyään näin vahva. Joten kiitos. Kiitos tästä kaikesta. Nuo menneet vuodet opetti. Opetti liikaa, mutta ne ei mua kuitenkaan hajottaneet kokonaan. Mä pärjään aina. Onneksi mulla on mun työ, missä saan olla toisten ihmisten avuksi. Se on mulle todella tärkeää. Auttaa perheitä niiden isoimmissa päätöksissä. Mä saan siitä todella paljon itselleni kun näen onnellisia hymyjä. Saan auttaa. Niin mä haluan ajatella äitiyttänikin. Auttaa sitä pientä ja niin viatonta ihmistä kasvamaan aikauiseksi. Mä tahdon auttaa. Aina. Kaikkialla. Auttaa saamaan ihmisille parempaa.