Pvm: 18.09.2015
kirjoittanut: Sir Elwood
Rohkeaa, arvostettavaa, lauseet jäi päähän soimaan, vaikka surullisina. Miljoona ajatusta, miljoona kosketusta, Niin niin iloinen että sinulla perhe, menestystä ja voimaa. Voimakas nainen. Sinua ei saa mikää musertaa, ei ketään saa.
Vastaa
Pvm: 17.09.2015
kirjoittanut: Krista
Hei Sari,
Onnea uuden blogin alkutaipaleelle. <3 Aihe on tärkeä, ja erityisen hienoa on käynnistellä blogin avulla eräänlainen ”anna hyvän kiertää” -kampanja. Itsekin kirjoitat, että ”Olethan sinä myös avuksi sille, joka sitä tarvitsee. Meistä jokainen voi auttaa. Hyvä kiertää. Sen on pakko. Ethän jätä ketään yksin. Jos naapuri tulee itkien oven taakse, ota häntä kädestä kiinni ja halaa. Ja auta.”
Tämä konkreettinen välittäminen, puuttuminen, auttaminen ja kenties oman mukavuusalueen ulkopuolelle loikkaaminen on mielestäni erittäin tärkeää. Välillä minusta nimittäin tuntuu, että some on keksitty eräänlaiseksi ohituskaistaksi, jotta voisimme olla solidaarisia maksamatta mitään hintaa. Tällä tarkoitan sitä, että tykkäysnappi ei ole vielä teko, se on vasta kannaotto ”turvavälin takaa”. Toivon, että blogisi saa kuromaan tuon turvavälin umpeen ja että vielä monta hyvää tekoa tulee tehdyksi täällä blogosfäärissä. :)
Voimaannuttavaa syksyä! <3
Vastaa
Pvm: 17.09.2015
kirjoittanut: Milla
Rankkaa, synkkää, paskaa. On se vaan kumma että tällaista joutuu jotkut kokemaan elämässään. Olen Sari samaan aikaan surullinen ja onnellinen. Surullinen kaikesta kokemastasi (väkivalta) ja onnellinen siitä että mittasi täyttyi ja olet lähtenyt todenteolla irtautumaan ikävistä tuntemuksistasi. Kuten on jo mainittu, kirjoittaminen on hyvä keino purkautua ja että teet sen näin julkisesti on Sari mahtava juttu.
Kaiken läpikäymäsi tunneskaalan ja itsesi eheyttämisen ohella jaksat ajatella muita vastaavassa tilanteessa, onnistuu sisimmältään vahvalta ja sydämelliseltä ihmiseltä. Toivon ja uskon, että saat tuota sisukkuutta ja voimia jatkaa elämässä -fiilistä tartutettua myös muihin.
Siis onnittelut tästä blogista ja tsemppiä tulevaan
Vastaa
Pvm: 17.09.2015
kirjoittanut: Miia K.
Luin kirjoittamiasi tekstejä useaan kertaan ja mietin, että on hyvin rohkeaa omalla nimellään ja omilla kasvoillaan julkaista kokemuksensa perheväkivallasta, sillä se on usein hyvin vaiettu aihe, johon liittyy paljon häpeää ja asioiden piilottelua. Siitäkin huolimatta, että se ei koskaan ole uhrin vika, sillä mikään ei oikeuta väkivallan käyttämiseen, ei koskaan. Väkivalta on asia, joka nakertaa itsetunnon ja kokemuksen eheästä minuudesta olemattomiin, eikä lähteminen ole helppoa, vaikka se onkin välttämätöntä. Lohdullista on kuitenkin se, että jos onnistuu lähtemään, voi onnistua myös rakentamaan itsestään jälleen eheämmän ja pala palalta voimistua, tulla kokonaisemaksi. Ehkäpä jopa löytää jälleen oman itsensä ja arvonsa, sen, jonka luuli kadottaneensa lopullisesti. Moni toivoo voivansa palata siksi ihmiseksi, joka oli ennen väkivallan uhriksi joutumista, mutta tosiasiassa luulen, ettei siihen ole paluuta, vaan ihminen kasvaa ja rakentuu uudeksi itsekseen hiljalleen. Arvet jäävät ja traumaattisten kokemusten työstäminen on hidasta, mutta toisaalta saattaa huomata löytäneensä aivan uusia voimavaroja ja myös vahvuutta siitä ajatuksesta, että voi sanoa itselleen "minä selvisin".
On todella hienoa ja tärkeää, että pääsit turvaan ja tänä päivänä saat olla onnellinen ja rakastettu. En tiedä sinun ajatuksistasi, mutta joskus väkivallan uhrien mielessä saattaa ajoittain käydä ajatuksia, ettei ansaitsisi onneaan ja kokea itsensä ajoittain edelleen arvottomaksi tai huonoksi, ikäänkuin jälkimaininkeina koetusta helvetistä. Haluan kuitenkin sanoa, että sinä ansaitset onnesi, ansaitset olla turvassa ja ennen kaikkea ansaitset olla rakastettu. Kävi mielessäsi em. ajatuksia tai ei. :)
Olet kiistatta vahva, iloinen ja hersyvä ihminen ja ne ovat tärkeitä voimavaroja sinulle ja läheisillesi. Haluan kuitenkin toivottaa uskallusta olla myös hetkellisesti pieni, heikko ja avutonkin, jotta saat surusi ja kokemuksesi käsiteltyä ja mikä tärkeintä; näet sen, että tässä elämässä ja näiden ihmistesi parissa sinua rakastetaan ja sinut hyväksytään aivan sellaisena kuin kulloinkin olet - iloisena, surullisena, vahvana, heikkona, itsenäisenä tai tarvitsevana. Sinun ei tarvitse olla kuin oma itsesi, kaikkina hetkinä, eikä enää miellyttää ketään. Se riittää. :)
Toivotan kovasti voimia asioiden käsittelyyn, vaikka niitä mitä ilmeisimmin paljon oletkin jo käsitellyt. Kirjoittaminen on kyllä mainio tapa työstää asioita. Iloa, onnea ja rakkautta nykyiseen elämääsi, sinä selvisit!
(Ja pahoitteluni pitkästä kommentista, kohtaan työssäni tähän aiheeseen liittyviä kokemuksia ja siksikin aihe herättää paljon ajatuksia ja tunteita.)
Vastaa
Pvm: 19.09.2015
kirjoittanut: Sari
Kiitos. Ei ollenkaan liian pitkä kirjoitus. Arvostan jokaista sanaasi, teet upeaa työtä. Tämä on loputon aihe ja aina saa kuulla kommentteja laidasta laitaan; ihmiset näkevät toki asian omalta kannaltaan melkein aina ensin, tämä on täysin inhimillistä. Mutta jos ei tiedä kuitenkaan sitä koko totuutta, niin kenenkään tilannetta ei voi lähteä arvostelemaan puolikkailla tiedoilla. On niin helppoa sanoa että lähde, jätä se - se vaatii kuitenkin niin paljon myös kaikkea muuta. Rohkeutta ennen kaikkea luottaa tuntemattomaan. Sinä jos kuka tämän varmasti myös ymmärrät työsi kannalta. Kiitos paljon että kirjoitit. Jokainen kommentti/mielipide/rohkaisu on ihana luettavaa. Ja niin mä tein; Mä selvisin. Toivon että moni muukin uskaltaa tehdä sen ratkaisevan lähdön jos sellaiseen on tarvetta. Mukavaa syksyn jatkoa Sinulle ja kirjoita toki lisää :) - Sari
Vastaa
Pvm: 16.09.2015
kirjoittanut: Mari
Opimme kaikilta elämässämme vierailevilta ihmisiltä jotain ja nämä opit ja kaikki elämän varrella koettu hyvä ja paha muovaavat meitä sellaisiksi ihmisiksi mitä tänä päivänä olemme. Sinusta ne on muovanneet tuollaisen iloisen ja pirskahtelevan sähikäisen ja oletpa jo minullekin opettanut jotain elämästä<3
Vastaa
Pvm: 15.09.2015
kirjoittanut: Mira
Sari, olet joutunut kestämään sellaista mitä ei toivoisi kenellekkään! Mutta Sari, sinä olet todella rohkea, kun pystyt noista asioista puhumaan ääneen, noi asiat ovat jättäneet sinuun henkisiä arpia, mutta olet todellinen taistelija ja sinä jos kuka olet vahva, sinut kun näkee tänä päivänä ei voi uskoa mitä olet joutunut kokemaan, olet ihana iloinen ihminen ja sinä jos kuka olet ansainnut tuon kaiken onnen mitä voit ja saat elää nykyisin ja mikä tärkeintä, N on se joka sinua on kantanut tietämättään elämässä eteenpäin, N on sinun enkelisi ja se rakkaus mikä teidän välillä on, on käsin kosketeltavaa. Olet ansainnut sen kaiken onnen ja ihanuuden, olet Sari ihana, valoisa ja lämmin ihminen
Vastaa
Pvm: 15.09.2015
kirjoittanut: Sanna
Sulla on Sari nii ihana elämänasenne ja arvot kohdillaan. Olet hyvä äiti todella fiksu kaunis ja saat olla ylpeä näistä kaikesta. Minäkin olen ylpeä puolestasi ja mahtava kun kirjoitat näistä kokemuksista. Elämä on välillä vaikeaa mutta onneksi nuita valoisia päiviä on paljon vielä elettävänä
Vastaa
